DNA-testaus on tehokkain keino sairauksien hallintaan, mutta perinnöllisiä sairauksia vastaan taisteleminen edellyttää huolellisuutta monimuotoisuuden säilyttämiseksi

Kuinka ylläpitää rotukoirien geneettistä monimuotoisuutta ja samalla vähentää sairauksien levinneisyyttä?

Edinburghin yliopiston Roslin-instituutin tutkijat julkaisivat aiemmin tänä vuonna artikkelin, jonka tavoite oli vastata tuohon kysymykseen. Tutkimus kattaa kaikki Britannian kennelliiton virallisesti tunnustamat 215 rotua, luettelee 396 perinnöllistä sairautta, esittelee käytettävissä olevia menetelmiä sairauksien hallintaan sekä tarjoaa erityisesti kasvattajille suunnattuja suosituksia.

"Sairautta aiheuttavien mutaatioiden DNA-testaus tulee olemaan informatiivisin ja tehokkain keino sairauksien hallintaan, mutta se täytyy yhdistää nykyisiin seulontamenetelmiin, sukutaulutietoon ja jos mahdollista, perimään pohjautuvaan valintaan, jotta testien vaikutus voidaan maksimoida ja sekä vähentää merkittävästi perinnöllisten sairauksien määrää että yleisesti ottaen parantaa rotukoirien terveyttä."
Farrel LL et al. Canine Genetics and Epidemiology (2015) 2:3.

Yksigeenisten sairauksien osalta tutkijat kannustavat voimakkaasti hyödyntämään kaikkia käytettävissä olevia DNA-testejä sairausgeenien tunnistamiseksi. Yhtään yksilöä ei kuitenkaan tulisi poistaa jalostuksesta pelkän geneettisen testauksen perusteella. Jopa yhden geenimuodon poistaminen rodusta tällä tavoin voisi mahdollisesti lisätä muiden, vielä tuntemattomien, ongelmien esiintyvyyttä. Monimutkaisia periytymismalleja omaavien sairauksen kohdalla genotyypityksen nähdään myös auttavan sairauden levinneisyyden vähentämisessä. Esimerkiksi polvilumpion sijoitaanmenoa hoidetaan nykypäivänä hyödyntäen sekä seulontamenetelmiä että olennaista sukutaulutietoa.

Roslin-instituutin tutkijat korostavat artikkelissaan rotujen heterogeenisyyden tärkeyttä ja haluavat kannustaa käyttämään jalostuksessa entistä monipuolisemmin eri yksilöitä sekä samanaikaisesti rajoittamaan tiettyjen samojen yksilöiden käyttöä. Myös roturisteytyksiä muiden rotujen kanssa suositellaan heterogeenisyyden lisäämiseksi. Rodun alkuperäinen tyyppi palautuu nopeasti takaisinristeytysten kautta: 10. sukupolven takaisinristeytyksessä alkuperäisen rodun osuus on 99,9 %.

Tutkijat suhtautuvat varauksellisemmin kasvavaan “designkoira” –trendiin, jossa risteytetään erityisesti villakoiria muiden rotujen kanssa. Vaikka heterogeenisyys lisääntyykin välittömästi roturisteytyksen myötä, se ei välttämättä tuota terveempiä jälkeläisiä, sillä monet rodut ovat alttiita samoille sairauksille. Esimerkkinä tutkijat mainitsevat Labradoodle –rodun (labradorinnoutajan ja villakoiran sekoituksen), jonka edustajat ovat useassa tapauksessa alttiita perimään molemmilta rotukoiravanhemmiltaan lonkkavian tai silmä- ja nivelsairauksia. Tämän vuoksi perusteelliset terveystarkastukset ja kattava geenitestaus ovat yhtä tärkeitä keinoja roturisteytyspentujen terveyden varmistamiseksi.

Lue artikkeli tämän linkin kautta (englanniksi).

Takaisin